torstai 9. elokuuta 2012

Uudet mitat

Paino pyörii edelleen 70,5-71,1 kg:ssa, eli hyvänä päivänä olen saanut laihduttua peräti 100 g. Heh, ei kovin kummoista yli kuukauden tulokseksi. Mutta toisaalta, eipä minulle ole ainakaan tullut niitä kuuluisia kesälomakilojakaan! Muutamat työkaverini ovat maininneet sellaisista, muttta minullapa ei tämän projektini ansiosta ole samaa ongelmaa!

Mitat (suluissa muutos 19.7. otettuihin):
Rintojen korkein kohta 99,5 cm (-0,5 cm)
Rinnanympärys 87,5 cm (-0,5 cm)
Vyötärön kapein 82,5 cm (-1 cm)
Maha, levein 98 cm (+2 cm - ehkä mittasin viimeksi huonosti?)
Lantio 102 cm (-1 cm)
Reisi (paksuin kohta) 61,5 cm (+-0 cm)
Käsivarsi 33 cm (+-0 cm)

Eli mahaa lukuunottamatta mitat ovat kuitenkin laskusuunnassa, mikä on hieno juttu! Ehkä viimeksi olen mitannut väärin, tai maha on nyt turvoksissa tms. En millään usko, että olisin leventynyt oikeasti pysyvästi mahasta, samaan aikaan kun muut mitat ovat pienenemässä. 

Tämähän taitaa toimia sittenkin! Wuhuu! 

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

3. tehoviikon liikunnat ja jatkuva jumitus

Viikon liikuntapäiväkirja:

Ti: lihaskunto 25 min
Ke: juoksu 6 km, 55 min
To: lihaskunto 25 min
Pe: hidasta käveleskelyä turistina keskustassa vähintään 2 h
Su: lihaskunto 25 min

Positiivista on se, että tänään jaksoin tehdä jo enemmän askelkyykkyjä (yht 100 kpl) alun 60 sijaan, ja naistenpunnerruksiakin meni tänään 5 enemmän kuin yleensä (10-10-12). Eli lihaskunto on ainakin vähän parantunut!

Positiivista on myös se, että tämän tehokiinteytysprojektin ansiosta olen liikkunut viisi kertaa viikossa, eli pari liikuntakertaa on tullut lisää - kesälomastani huolimatta! :) Myös herkuttelu on ollut huomattavasti maltillisempaa kuin aiemmin.

Jostain mystisestä syystä painoni vaan ei vieläkään ole laskenut. Ei se ole kyllä noussutkaan, on kai sekin jo jotain. En ole turvoksissa. Jumi on jatkunut myt kolme viikkoa. Ei pitäisi olla stressiä, enkä usko myöskään ylikuntoon (ei oireita), enkä säästöliekkiin (syön päivittäin arviolta 1400-1700 kcal). Parina päivänä olen tarkistanut kiloklubin laskurilla energiansaantini, ja kyllä vajetta sen mukaan pitäisi olla. Pakko kai kohta pitää tarkempaa ruokailupäiväkirjaa, ja mennä jonkun ammattilaisen puheille... Turhauttavaa ja ärsyttävää tällainen jumitus!

maanantai 23. heinäkuuta 2012

2. tehoviikon liikunnat

Viime viikon saldo:

Ma: lihaskunto 40 min
Ti: kävely 30 min (kevyttä palauttelua)
Ke: juoksu 55 min, 6,5 km & pyöräilyä 10 km / 40 min
To: lihaskuntoa 25 min
Pe: kävelyä 1 h 25 min
Su: kävelyä 1h (metsässä)

Hyvin meni! Ja olen tyytyväinen tavoitteisiinkin nähden, vaikka viikonlopun peruskestävyyslenkit jäivätkin "vain" kävelyksi. Hyvä, että ne kuitenkin tulivat tehtyä, sillä kehoni vaati rauhallisempaa palauttelua, koska olo oli väsynyt ja vähän kipeä - eli en ollut palautunut kunnolla aiemmista liikunnoista.

Tällä viikolla sitten onkin jo vähän kiinniotettavaa liikuntaohjelmaan, sillä tänään en ole liikkunut, vaikka olisi pitänyt tehdä lihaskuntoa taas. Kävin hierojalla, ja hän sanoi, ettei tänään illalla enää kannata liikkua. Mutta huomenna sitten!

Painorintamalla ei mitään uutta. Tänään en ole punninnut itseäni. Käväisimme tosin myös kaverin mökillä, missä oli paljon hyvää ruokaa. Eli huomiselle en osaa oikein muutosta odottakaan. Toivottavasti tilanne muuttuu viikon sisällä, se antaisi kaivatun lisätöytäisyn motivaatiolleni. Ylpeilen kuitenkin sillä, etten syönyt matkalla muuta makeaa, kuin pienen palasen mustikkapiirakkaa. Aika ennenkuulumatonta kaltaiselleni sokerihiirelle... :)

Tai no, jos painolle ei tapahdu mitään, ehkäpä sekin pitäää tulkita lisäsysäyksenä tarkempaan ruokavalion syynäykseen! Liikkumattomuudesta tämä ei ole enää kiinni!

torstai 19. heinäkuuta 2012

Raivohärkä vaakailija

Olen kiukkuinen ja ärtynyt. Pahuksen vaaka ei ole hievahtanut vieläkään yhtään alaspäin, vaan kehtasi vielä tänä aamuna kertoa minun lihoneen. 70,6 kg. Mitä ihmettä?

Olen liikkunut ja syönyt pääsääntöisesti hyvin. Olen lomalla, enkä ole edes stressaillut. Kuukautiset on loppumaisillaan, eikä minun pitäisi olla turvoksissa. Itkettää. Ja turhauttaa! Ei tämän pitäisi olla tälläistä sentään. Voihan kiukku!

Mutta en minä vielä lopeta. En. Vaa'an on pakko olla väärässä, ja pitemmällä välillä painoni pitäisi laskea. En ole tehnyt niin paljon väärää, että olisin lihonnut.

Ainut mitä voin tällä hetkellä tehdä, on mitata itseni, ja unohtaa vaaka. Uskoa siihen, että suunta on vaa'asta huolimatta oikea. Nyt olisi tosi helppo ajatella, että koska teoillani ei näköjään ole väliä, on ihan sama, mitä teen. Eli sama, vaikka jättäisin liikkumatta tai alkaisin herkutella. Mitä väliä? Jos se lukema kuitenkin vain kasvaa, niin mitä järkeä tässä on?

*pitkä huokaus*

Ne mitat:

Rintojen korkein kohta 100 cm
Rinnanympärys 88 cm
Vyötärön kapein 83,5 cm
Maha, levein 96 cm
Lantio 102 cm
Reisi (paksuin kohta) 61,5 cm
Käsivarsi 33 cm

Pitäisiköhän heittää se vaaka roskiin?

Aloitan ainakin aamupalalla - ei ole järkevää aloittaa epätoivoista syömälakkoakaan. Miten vaikeaa voi olla alittaa tuo seitsemänkympin rajapyykki?




tiistai 17. heinäkuuta 2012

1. tehoviikon liikunnat

Muistin vasta äsken, että tarkoitukseni oli postailla tänne myös viikottaiset liikuntamäärät:
Ma: lihaskunto
Ti: juoksu/kävely 45 min
To: lihaskunto
Pe: kävely 45 min
La: juoksu/kävely 45 min

Lisäksi muutana päivänä venyttelyä.

Tämä viikko on tuntunut jotenkin tahmealta tehokiinteytyksen suhteen. Eilen oli avokin synttärit, ja leivoin hänelle suklaakakun. Otin itsekin pienen palan, ja nyt se loppukakku huutelee minulle jääkaapista... Taitaa olla fiksua lähteä ulos!

Lomasta huolimatta olen syönyt fiksusti tänään: aamulla kaurapuuroa, mansikoita ja raejuustoa, ja lounaaksi lohisalaatti. Nyt on kyllä taas nälkä, vaikka ruoasta on vain reilu tunti. Ehkä se onkin tylsyydestä johtuvaa mukanälkää?

Malttamattomuus nostaa jälleen päätään, johan jo viime viikolla paino tippui, nyt saisi näkyä taas jo uutta tulosta! Mutta vaaka on ei ole liikahtanut viime torstain jälkeen mihinkään. Pöh!

Tällä viikolla ruokailuissa kiinnitetään huomio proteiiniin, jota pitäisi olla joka aterialla. Edelleen pitää myös kasvikset ja 3 tunnin välein syöminen, jotka olivat viime viikon teemoja. On kyllä tunnustettava, että jälkimmäisestä olen vähän livennyt viime päivinä. Nyt tuli roti takaisin, ja tämä tyttö painuu lenkille!

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Day 6: on the right track

Tehokiinteytyksen kuudes päivä alkoi tänään aamupainolla 70,2 kg, eli uudella painoennätyksellä! Motivaatio on löytynyt, ja olen pysynyt suurimmaksi osaksi ruodussa niin ruokailun kuin liikunnankin suhteen. Ja tänään alkoi kolmen viikon kesälomakin, superia! Ja edelleen on kova hinku alittaa ainakin tuo maaginen 70:n rajapyykki.

Täytyy kyllä tunnustaa, että ehin jo aiemmin ihmetellä, että miksei mitään tapahdu. Olen punninnut itseni joka aamu, vaikka parempi olisi kyllä käydä harvemmin... Mutta nyt siis paino oli tippunut -400 g.

Viime torstaina teki vähän mieli tummaa suklaata, mutta ajattelin että pärempi olla ottamatta. Haluan tehdä selvän eron arkeen ja juhlaan; sekä itsekurin pysymiseen. Etenkin, kun tiesin olevani seuraavana iltana (eli eilen) juhlimassa sekä ystäni synttäreitä että valmistujaisia toisissa juhlissa. Jännitin juhlasyömistä etukäteen, mutta turhaan. Se oli minu herkkupäiväni tällä viikolla. Söin juhlapöydistä vain niitä ruokia, joita ihan oikeasti halusin. Ja koitin ottaa pieniä annoksia, enkä jäänyt oleilemaan naposteluetäisyydelle herkuista. En kokenut jääväni mistään paitsi, mutta uskon, että juhlahetkutteluni oli tällä kertaa hieman maltillisempaa kuin aikaisemmat överit. Hyvä fiilis! :)

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Day 2: tässähän ollaan jatkuvasti syömässä...

Tai ainakin kolmen tunnin välein. Söin tutun aamupala-lounas-illallinen rutiinin lisäksi töissä iltapäivävälipalan ja ennen liikuntaa toisen. Suunnittelua ja ennakointia tuo vaatii, mutta aion mennä nyt mahdollisimman hyvin tehokiinteytys-kirja oppien mukaan. Eiköhän se ole vaivan arvoista!

Kävin tänään juoksemassa 5 km lenkin 45 minuuttiin. Osa ajsta meni kyllä kävellen, kun voimat tuntuivat loppuvan. Pääasia kuitenkin on, että kävin. Tehoa ja pituutta kasvatetaan sitten oman olon mukaan, kunhan saa liikkumisen rutiininomaiseksi osaksi arkea.

Aiemmin mietitytti, että onko kovinkaan fiksua aloittaa 3kk rutistusta vain viikkoa ennen omaa kesälomaa. Mutta toisaalta, sehän on nerokasta. On enemmän aikaa käytettäväksi liikuntaan ja rentoutumiseen, eikä töistä suoriutuminen kuluta tahdonvoimaa. Kesällä myös kasvikset ja marjat ovat parhaimmillaan, mikä helpottaa kevyesti syömistä. :)Jee, kolme aamua jäljellä lomaan!

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Tehokiinteytys a'la Kutri

Palaan entistä ponnekkaampana kehään pitkän tauon jälkeen. Töissä oli rankka kevät, eikä voimia jäänyt oikein muuhun. En myöskään kokenut hetkellisesti tarvetta laihtumiselle, joten unohdin tämän projektin joksikin aikaa.

Touko-kesäkuussa reissasimme avokkini kanssa 3 viikkoa Japanissa. Nautin maasta, kulttuurista ja ruoasta avoimin sylin. Akut latautuivat ja mieli virkistyi! Kolmannella viikolla huomasin jo suunnittelevani laihdutuksen jatkamista ihan uudella innolla. Ja kiitos runsaan kävelyn, painokin oli pysynyt samassa, eli noin 71 kilossa!

Aloitin liikunnan ja syömisten tarkkailun heti kotona. Tällä kerraa olin myös päättänyt, että pystyn sietämään epämukavuuttakin laihtumisen takia. Kuviota kuitenkin sotkivat juhannuksen mökkireissu ystävän herkkutarjoilujen eteen, sekä vanhempien luona käynti. Arkena saavutettu tuhlaantui näiden hulinassa. Ja sitten iski epäreilu kesäflunssa! Viime viikko menikin köhiessä. Eilen olin jo erittäin epätoivoinen, kun en ollut saanut kolmessa viikossa yhtään tuloksia aikaiseksi!

Avokkini ehdotti eilen, että minun pitäisi saada kunnollisesta liikuntarutiinista kiinni. Eli nyt tarvittiin kunnon sotasuunnitelma! Olin kuitenkin itse niin voimaton luomaan uutta, että turvauduin Kutrin (aka Katri Mannisen) apuun. Olen ostanut useampi vuosi sitten itselleni kirjan Tehokiinteytys, joka tarjoaa 12 viikon rutistuksen sekä liikuntaan, että ruokavalioon. En ole kuitenkaan aiemmin testannut sitä käytännössä, mutta nyt on just hyvä aika sille!

Tänään alkoi siis 1. viikko. Ohjelmassa 3 tunnin välein syömistä & kasviksien ja hedelmien käytön lisäämistä. Sekä liikuntaa 5 kertaa viikossa, tänään tein vastusharjoittelua puoli tuntia. Alkulämmittelynä toimi 5 km:n työmatkapyöräily, jota en tosin laske liikunnaksi varsinaisesti, vaan mukavaksi ja helpoksi siirtymistavaksi...

tiistai 21. helmikuuta 2012

Ei se ollutkaan niin...

Olin viime postauksessa väärässä. Tai sitten onnistuin heti lihomaan menetetyt kilot takaisin. Suuresta uhosta huolimatta en ole saanut painoa liikahtamaan käytännössä oikein ollenkaan alaspäin. Jotain teen siis väärin, hyvin vahvasti ja urautuneesti. Todennäköisesti ongelma on syömisessä, sillä olen kyllä liikkunut useimpina viikkoina 3-5 kertaa.

"Jos haluaa erilaisia tuloksia kuin ennen on saanut, on myös tehtävä asioita eri lailla kuin ennen."

Eli jonkun täytyy nyt oikeasti muuttua,tai junnaan tässä samassa tilanteessa koko loppuelämäni! En keksi mitään muuta tapaa, kuin laskea kaloreita. Se on rasittavaa ja ärsyttävää, mutta en nyt keksi muutakaan.

lauantai 21. tammikuuta 2012

Motivaatio vuoristoradalla

Edellisen postauksen jälkeen motivaationi ja uskoni onnistumiseen ja pystymiseen katosi hetkessä taivaan tuuliin. Lähdin kolmen päivän työmatkalle Italiaan, pastan ja leivosten luvattuun maahan. Tietenkään en ehtinyt liikkua, muuta kuin pakolliset siirtymiset hotellilta kokoushuoneeseen, ravintolaan ja nukkumaan. Ne sentään kävelin. Kotiin päästyäni tunsin kropassani vehnäjauhojen aiheuttaman turpoamisen. Seuraavat puolitoista viikkoa meni hyvin epävarmoissa fiiliksissä. Paino ei tippunut, ja vähän väliä tuntui olevan nälkä. Tuskastuin. Onneksi olin kuitenkin jo saanut jotain tapoja selkärankaan asti, sillä kävin liikkumassa ja yritin syödä pienempiä ruoka-annoksia. En kuitenkaan uskonut sillä laihtuvani.

Tällä viikolla olo on ollut jotenkin surkea ja alakuloinen. Aiemmin olisin hoitanut alakuloani ja tylsyyttä karkilla. Nyt en tehnyt sitä. Osittain varmaan siksi, että olen jo paljon aiemmin pyytänyt avokkiani huomauttamaan nätisti, jos alan napostelemaan karkkia. Se tavallaan toimii, mutta silti huomaan välillä suunnittelevani, miten voisin syödä karkkia häneltä salaa... Tosi terveellinen ajatusmalli! Toivon kuitenkin, että tämä on vain välivaihe matkalla siihen, että opin elämään ilman tarvetta "lääkitä" itseäni karkilla. Olen jo löytänyt jotain helpottavia konsteja, kuten musiikin ja mielen tyhjentämisen ajatuksista. Mutta joskus on aikoja, jolloin mikään muu ei tunnu auttavan.

Vime päivinä olen keskittynyt iltaisin omaan jaksamiseen, palautumiseen ja rentoutumiseen. Se kannatti, sillä tänä aamuna heräsin erittäin hyvällä ololla. Tunsin itseni upeaksi, hehkeäksi ja jopa hoikaksikin. Uskaltauduin sitten käymään puntarilla ekaa kertaa Italian työmatkan jälkeen. 71,0 kg. Tuijotin lukemaa hämmästyneenä. Kaiken tuon turvotuksen, väsymyksen, jopa itseinhon ja luottamattomuuden keskellä olin laihtunut kahdessa viikossa 1,6 kiloa.

Aika hiljaiseksi vetää. Olin niin väärässä. Tuohan on hyvä tulos! Jos saan tällaisen tuloksen aikaan silloin, kun en luota itseeni ja omaan pystymiseeni, niin mitähän saisin aikaan luottamalla itseeni ja onnistumiseeni?

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Alkuvauhdit

Laihdutus on lähtenyt hyvin käyntiin. Syömistä seuraan kalorilaskurin avulla edelleeen, olen jäänyt siihen melkein koukkuun. Liikuin tällä viikolla 4 kertaa (luistelua, spinning, body pump ja reipas kävely), mihin olen tyytyväinen. Joulukilot ovat jo hävinneet, mutta tästä se urakka vasta alkaakin. Motivaatio on ollut hyvä, eikä ole liiemmin ollut himoja tai ongelmia syömisen kanssa. Olen sallinut itselleni pienet määrät herkkuja, jos niitä on tehnyt mieli. Esimerkiksi eilen halusin kermalikööriä. Otin nättiin pikkulasiin 1 ruokalusikallisen likööriä, ja nautiskelin sen hitaasti sohvalla. Hämmästyneenä totesin, että sehän riitti tyydyttämään himon!

Aiemmista laihdutusyrityksistä poiketen olen nyt kiinnittänyt huomiota siihen, että saan tarpeeksi kuitua, ravintoaineita ja proteiinia. Eli pyrin syömään monipuolisesti ja paljon kasviksia. En juurikaan säästele kaloreita illalle, vaan syön kunnon aamupalan ja lounaan, kun aiemmin koitin valita niille vain mahdollisimman kevyitä juttuja. Ja sehän ei toiminut, kun illalla oli kova nälkä, ja ratkesin tyydyttämään energiantarpeen karkeilla. Hölmöä, sillä niistähän ei edes saa niitä kehon kaipaamia ravinto- ja rakennusaineita. Nyt ei ole ollut mitään tuollaisia ongelmia. Olen saanut pidettyä päivässä keskimäärin 500 kcal vajeen (välillä vähän enemmän, välillä vähemmän). Olo on hämmästyttävän hyvä, ja huomasin ajattelevani, että näinhän voisi jatkaa vaikka loppuikänsä! Eli, näissä fiiliksissä on hyvä jatkaa. :)

maanantai 2. tammikuuta 2012

Kalorit syynissä

Olen laskenut kaloreita useasti aiemminkin. Useimmiten kuitenkin väärin, kun olen syönyt liian vähän (mm. pitkään alle 1200 kcal). Kuvittelen hanskaavani ruokien energiasisällöt, mutta ei se taidakaan pitää paikkaansa. Illalla olo oli levoton, ja teki mieli syödä. Luulin syöneeni sopivasti, tai ehkäpä liian vähän, mikä olisi oikeuttanut vielä kivan iltapalan. Olinpa väärässä.

Paikkasin levottomuuden syöttämällä ruoat Kiloklubin laskuriin. Rehellisyys kannattaa, ajattelin. Toki tulos on vain suuntaa antava, mutta hämmästyttävä silti. Olen syönyt tänään 1700 kcal. Se on vähän liikaa, koska en ole liikkunut tänään lainkaan. Pöh. Luulin olleeni fiksusti, mutta näköjään sisäinen laskurini kaipaa päivittämistä...

Hyvä uutinen on se, ettei tuo nyt sentään ihan huono tai toivoton tulos ole. Sillä en kuitenkaan pääse toivomaani vauhtiin. Tällaiset tarkistuslaskennat taitavat olla paikallaan aina silloin tällöin!

Edit: sisäinen hifistelijäinsinöörini heräsi, ja tilasin kokeilumielessä kalorilaskurista pari viikkoa käyttöaikaa. Iskin saman ruokalistan sinne, tuloksena 1400 kcal. Vielä hämmentävämpää. Tämä vastaa kyllä paljon paremmin omaa arvaustani. Toisaalta, kalorilaskuri antaa myös matalamman suosituksen kokonaisenergiamäärästä laihduttajalle. Eli ehkä tulos on lopulta tavallaan sama. Kalorilaskuri on siitä kivempi, että siellä näkyy myös hh-proteiini-rasva-jakauma.

Voihan flunssan poikanen

Iski se sitten vain minuunkin. Olin vakaasti päättänyt mennä liikkumaan, mutta väsynyt olo ja 36,9 asteen lämpöily vakuuttivat, että tänään onkin varmaan parempi levätä. Ja huoltaa kehoa muuten, eli tarpeeksi hyvää (sekä laadultaan että maultaan) ruokaa ja kevyttä joogaamista. En aio tulla kunnolla kipeäksi! Spinning saa jäädä odottamaan parantumista.


Ja minähän lupasin, että joulukilot/turvotukset lähtevät yhtä nopeasti kuin ne tulivatkin. Tänään aamupaino oli 73,2 kg, mikä on jo 0,7 kg vähemmän kuin eilen. Kumpa varsinainen laihduttaminen olisi yhtä helppoa... ;)

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Kliseitä

Päätin jo ennen joulua, että joulun ja välipäivien minirentoiluloman jälkeen aloitan tiukemman jakson. Nyt saa riittää tämä puolen vuoden painon jumitus! Vähän myöhemmin tajusin, miten kliseinen tuo päätös on. Mutta noh, olkoon vaan. Otetaan ilo irti kaikista tsemppikeinoista. :)

Tarkistin tänä aamuna joulun ja välipäivien lomareissun tuhot: 2-3 kg lisää. En kuitenkaan stressaa niistä, kun ainakin vuosi sitten ne lähtivät jo parissa viikossa pois. Saapahan vähän alkuvauhdin tuntua tähän hommaan. Värväsin itselleni apuun myös avokkini, joka lupasi muun muassa tarkkailla, etten vie kiristelyä liiallisuuksiin ja menetä mielenterveyttäni...

Palasimme tosiaan eilen lomalta kotiin, ja tänään aloitin kiristelykauden. Paljon kasviksia, kohtuulisesti hedelmiä, proteiinia ja tarpeen mukaan vähän hitaita hiilihydraatteja. Liikuntaa ja unta säännöllisesti ja tarpeeksi. En ole täyslakossa mistään ruoka-aineesta, mutta mietin syömiseni vähän etukäteen ja peilaan niitä tavoitteeseeni. Annoskoko on erityistarkkailussa, ja hilaan sitä hiljalleen pienemmäksi. Tänään tämä on ainakin ollut melko helppoa ja kivutonta. Eihän se ole vasta kuin yksi päivä, mutta on se silti hyvä alku.